Kiireinen lokakuu

Kattelin just viimeisintä kirjoitusta..Oktoberfesteillä oli tosi hauskaa ja porukan ainoana täysikäisenä sain ostettua kans saksalaista olutta :) Oli kyl hauskaa nähdä kansallispukuja ja osalla meidänkin porukasta oli sellainen yllä. :) Sen verran pitkäks meni ilta, ettei tullut mentyä eläintarhaan su. :)

Nyt lokakuussa on ollut tosi paljon ohjelmaa. Äiti kävi NYC:ssä ja sain hengattua hänen kaa pe-illasta ti-aamuun asti. Tuli shoppailtua yöhön asti (Forever 21 avoinna klo 01 asti), käveltyä paljon ja käytiin Mamma Mia -musikaalissa. :) Kaupunki oli niin kaunis, eikä pienet sateetkaan haitannut. Äiti oli niin innoissaan Time Squaresta, kaikista valoista ja mainoksista, ettei edes 8 dollaria maksanut juustokakkupala saanut hymyä hyytymään. :) (Olis pitänyt kysyä hintaa ennen kuin tilaa mitään!)

Tässä muutama kuva NYCistä:





Alimmassa kuvassa näkyy auto, joka keräs paljon uteliaita valokuvaajia ja ihailijoita. :) Rolls-Royce Phantom!

Seuraava viikonloppu meni kans suht nopsaa, mentiin sunnuntaina Lancasteriin. Siellä asuu paljon Amisheja ja oli todella upeeta nähdä Phillyn maaseutua ja aitoja Amisheja!! oon odottanut Lancasterin reissua jo useamman vuoden, joten olin tosi iloinen, että päästiin sinne! :)

Käytiin ajelulla maalaistalojen ja peltojen välissä ja kans vierailulla Amish-talossa Bird-in-Handissa ja katsottiin leffa amish-pojan elämän valinnoista. Talo oli tehty yhdessä Amishien kanssa sellaiseksi millainen se todellisuudessa on. Talon yhteydessä oli kans koulu (yksi luokka). Talon sisällä kaikki oli todella yksinkertaista, mutta kodikasta. Siellä oli kans pesukone, hella ja jääkaappi, muttei siis sähköllä toimivia.

Ihana reissu!!

Tässä pari kuvaa:





Yhdessä kuvassa näkyy koulu, eli yksi luokka, jossa kaikki lapset opiskelee. Opiskelu kestää 8-luokkaan asti ja opettajan koulutustausta on kans vaan se 8. luokka. Luokassa isommat auttaa pienempiä esim. saksan opiskelussa.

Ihan hävettää miten me kiljuttiin autossa ku nähtiin heppoja ja vaunuja. Kaikki tytöt yrittää ottaa kuvia salaa ja jotkut kuvat jopa onnistui. Se oli jotenkin vaan niin käsittämätöntä nähdä niitä autoteillä ja välillä oli kans liikenne jumissa vaunujen takia. :)

Reissun ehdoton kohokohta oli se, kun pysähdyttiin peltojen keskelle ihastelemaan hautausmaata, jossa oli ikivanhoja hautakiviä saksalaistyyppisine nimineen ja huomattiin vanha Amish-pariskunta kävelemässä siellä. He alkoivat juttelemaan meille ja kertoivat esim. että he puhuvan kotona omaa saksan murrettaan (Penns. Dutch) ja saksalaiset kaverit puhui heidän kaa jotain pientä ja että he eivät käytä autoja eikä sähköä. :) He myös kysyivät että onko meillä kartta ja että miten tulimme Amerikkaan ja että onko Eurooppa paljonkin Amerikkaa köyhempi. Mielenkiintoista. :)